Hei vain ja ihanaa kesää! Olen ollut hiljainen bloggaaja viime päivät ja mitä pidempään jatkamista lykkään sitä hankalampi on aloittaa. Mitään suurempaa syytä blogaustaukoon ei ole, tavallaan olen pitänyt kesälomaa ja huidellut menemään. Myös kesäkuussa suorittamani yrittäjyysvalmennus on vienyt energiat ja eri vaihtoehtoja pohtien vietetty tovi jos toinen. Kotona taas vallitsee täysremontti, eikä sinne tee mieli pysähtyä tai jäädä viettämään aikaa.
Tänään päätin kuitenkin istahtaa helteen (pian ukkosen) keskellä tietokoneen ääreen ja avata pitkästä aikaa Bloggerin. Jatkan siitä mihin jäinkin, eli sen kummempaan "tästä alkaa uusi uljas jakso"-diipadaapaan en ryhdy. Olen erittäin iloinen, kun olette jaksaneet pyöriä linjoilla ja huhuillakin perääni :) Myös lukijakunta on ilahduksekseni kasvanut yhden käden sormien verran.
On pakko vähän hehkuttaa erästä muutosta kuontalossani:
Uudet hiukset! Tai hyvinkin vanhat, mutta reilusti lyhyemmät. En kestänyt enää sekuntiakaan tuota kuivaa rähjäistä hiuspehkoani. En ymmärrä miten aina -mallista ja väristä riippumatta- hiukseni roihahtavat samaksi muurahaiskekoa muistattavaksi risukakaksi pääni päälle. Öljyt, hoitoaineet, Tangle Teezerit ja kaikki on käytössä, mutta pitkän parturittoman ajan hiuksissani näkee välittömästi. Siksi tämän kesän helppo tyyli on tämä:
Hiusmallissa ekstrakivaa on myös se, että otsiksen kasvatus tapahtuu huomaamatta. Ylikasvanut otsis näyttää kuuluvan leikkaukseen. En ole pitkään aikaan nähnyt muita kuin pitkiä hiuksia identiteettiini sopivaksi, mutta nyt keskipitkä hius ei tunnukaan vieraalta. Nautin siitä, että hiukset näyttävät ja tuntuvat terveiltä ja ovat superhelpot laittaa.
Ettei kenellekään tulisi vanhaa reuhkaa ikävä, vielä muistutuksena viikon takainen harakanpelättimeni (ja hurmaava
jo tutuksi tullut angstinaama).
Edit: Heitetääs tähän vielä tuo inspiskollaasi, jonka kanssa kampaajaa lähestyin.